Tahti kiihtyy, valoa havaittavissa tunnelin päässä…

Näinä päivinä tapahtuu niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Nuotinnokset on hyvin lähelle valmiita. Yhdessä biisissä on hässäkkää, johon odotamme vastausta Eerolta. Alttonotaatiolla kirjoitetut versiot puuttuu vielä. Sointumerkit, kaaret ja korut on tarkisteltu. Laulunsanojen merkitseminen ei ota ratketakseen. Annoin jo periksi ja sanoin että jätetään ne pois nuottien alta (eri kaaret kuin soitossa) mutta kun poistin sanoja niin tuntuivat niin ankeilta. Nyt mulla on kummankinlaiset versiot, vien huomenna Outille näytille. Jos Outi on ehdottomasti sitä mieltä, että ei sanoja nuottien alle, niin sillai me varmaan tehdään. Ei oikein tiedä, keneltä tästä vois kysyä.

Eilen pidettiin palaveria Eeviksen luona, selostimme “kaiken” hänelle ja kuvitus ym. valmistunee näillä näkymin ensi viikonloppuna. Löysimme kivan fontin ja iltamyöhällä laitoin Juhan kanssa s-postia fontin tsekkiläiselle tekijälle, että saammeko käyttää sitä. Mulla oli maha ihan hirveän kipeä, sanelin ja Juha kirjoitti. Aamulla oli vastaus tullut: saamme käyttää fonttia, hintana on t-paita, jonka lähetämme hänelle kevään kuluessa

Ziljoona pientä asiaa

Tällä viikolla olen käyttänyt ihan tolkuttomasti aikaa noihin nuotinnoksiin. Pitkällä ne onkin mutta ei vieläkään valmiita. Keskiviikkona pidettiin reilun kahden tunnin palaveri Outin kanssa ja käytiin vaan biisi biisiltä läpi kaikkia niitä lukemattomia yksityiskohtia, joita niihin liittyy. Nyt on siis suurennuslasin alla sekä nuottivihkoversiot että miksausasiat.

Kappaleiden yhteyteen tulevat tiedot alkavat olla valmiita. Jotain pieniä juttuja vielä mietitään, kirjoitetaanko Safronoff kahdella vai kolmella äffällä ja liitettäänkö AOV:n nimen yhteyteen vuosiluvut elinvuosista. Soitin tänään R. Niemiselle ja hän lupasi setviä mulle Mänkerin nuotin alkuperää. Oli tosin lähdössä huomenna Pariisiin, jotta saas nähdä, milloin tieto ehtii tänne saakka… Soitin myös P. Hopulle, joka valaisi mua Tanssi kuuden kesken -asiasta. Jee!

Biisijärkkää on vielä laitettu vähän uusiksi. Outi teki jo listaa viimeistä miksauskertaa varten, mäkin olen miettinyt omia toiveitani. Joitakin tietoja, kommentteja, sointumerkkejä ym. pientä odotamme vielä Eerolta. Sekin on muuten vielä pohdinnassa, tuleeko laulun sanat nuottien alle. Kaaret menee osittain eri tavalla laulussa ja nokkiksessa, siitä tulee joidenkin biisien kohdalla pientä ristivetoa… Alttonotaatioasiaa olen nyt ajatellut sillä tavalla, että jos loppuun tulisi kolme tiivistä sivua, joilla olis alttobiisit perinteisellä alttotavalla nuotinnettuna. En oo kyllä vielä kokeillut, mahtuuko ne. Ns. normaaleilla sivuilla notaatio olisi siis soivalla korkeudella.

Huh huh tätä haipakkaa. Sunnuntaille on varattu audienssi Eeviksen luo. Sitä ennen mun olis varmaan tehtävä vielä joka ikisestä nuottitiedostosta Eevis-versio, jossa ei oo otsikkoa ja lähettää ne hänelle PDFfänä. Jos vaikka sitten la-iltana Vaasasta tulon jälkeen ehtis ja jaksais…

Kertoisko joku…

… olisko olemassa sellainen teoria/hahmotelma prosessin etenemisestä tyyliin “alkuinnostus – työmyyrävaihe – väsymys – epäusko – uudelleen organisoituminen – seesteisen aherruksen vaihe – ahdistus juuri ennen työn valmistumista – lopullinen voitonriemu”?? Siis ei ihan itse keksitty vaan joku edes hiukkasen “tieteellinen”? Jos tulee mieleen niin kertokaapas, siitä olis meille apua raportin kirjoittamiseen.

… mitä tahansa Liisa Pessistä?

… miten tanssitaan “Tanssia kuuden kesken”? Ei mitä tahansa hiphoppia vaan mieluiten jotain vanhempaa karjalaista perinnettä.

Tällaisia juttuja mun pitäis selvitellä, ja selvittelenkin, mutta just näinä päivinä mun aivooni ei tahdo mahtua kuin lähiaikojen tutkinnot ja heti niiden takana kalvava tietoisuus siitä, että mun pitäis tehdä näitä ONT-juttuja. Ja tekisinkin mielihyvin, kun vaan vuorokaudessa riittäis tunteja ja aivoissa kapasiteettia.

Hmm

Etsin netistä karttoja tutkiskellakseni, missä sijaitsevat paikat, joista työhömme tulevat sävelmät on kerätty. Löysinkin hienot kartat: www.histdoc.net/uscha, mutta mutta…

Vanhoja Pelimannisävelmiä -kirja kertoo, että Johana Kolehmainen asui Pielisjärven Kylälahden kylässä. Kartassa se onkin Kylänlahden kylä. Google näyttää tuntevan molemmat, genetiivimuotoista löytyy runsaasti. No eihän tuo nyt vielä mitään. Suistamolta pitäis löytyä Leppäsyrjän kylä – löytyy Niinisyrjä ja Leppäkoski, jotka ovat ihan lähekkäin, mutta Leppäsyrjää en ainakaan vielä löytänyt… Että tällasta tänä iltana. Samalla luen, täydennän ja korjailen Outin tekemiä listauksia biisien muusikko- ja sovittajatiedoista. Vaikeaa tämäkin; päättää, missä menee raja, kuka on sovittanut ja mitä…

Tänään saatiin loput bändibiisimiksailut valmiiksi. Siis sikäli kun minä, Outi ja Paananen niille osattiin jotain tehdä. Eero saa kuunnella nämä versiot ja sitten meillä on varattuna vielä muutama tunti yhteistä studioaikaa (siis Eerokin paikalla), jolloin voidaan tehdä loppusäätöjä ja korjailuja. Sitä ennen me mennään kuitenkin vielä ilman Eeroa ja “esimiksataan” hitaat harjoitusraidat. Ihan hauskaa oli, nuorisoseurasaundeja, “Call me” -piirroshahmoja, kirmailevia mieslehmiä ja muuta levotonta. Se ei ole ehkä tullut esille täällä blogimerkinnöissä mutta kyllä tätä tehdessä on myös naurettu ihan kunnolla. Tänäänkin Outilta pyrskähti oikein kahvit lattialle – aineellisilta vahingoilta kuitenkin säästyttiin, sitä kahvia lukuunottamatta siis

Ruokatauolla ja muissa väleissä tsekkailtiin kalentereita ja etsittiin aikoja palaveerauksille Eeviksen kanssa ja ilman. Aika hankalaa oli, kun molempien kalenterit on niin täppösen täynnä. Tehtiin myös hommalistoja, katottiin uusimpia nuotinnoksia, mietittiin sointumerkintöjä, haitarikaaria, Ruskavo-analyysiä, kuvituksia, fontteja ym. ym.

Nyt mulla on siis täällä kotonani CD-levy jolla on kaikki bändibiisit ihan ok kunnossa. Muutamia kappaleita on ihan kiva kuunnella itsekin, joihinkin ei oikein osaa (vielä?) suhtautua. Tänään mulle tuli eka kertaa sellanen olo että voi itku tuo pilli kuulostaa muoviselta. Tähän asti mä olen ajatellut, että me ei olla vielä niin huipputasolla, että meillä pitäis olla hyvät puiset nokkikset. Mutta tänään yksi biisi kuulosti siltä, että mun suustani pääsi, että “tuo soitto kuulostais kyllä paremmalta jos olis kunnon huilu!!” Mutta muovinokkisten käyttö on perusteltua sillä lailla, että pienellä oppilaalla on todennäköisemmin käytössään muovihuilu kuin joku huipputason puinen soitin. Ja onhan noita muitakin levyjä tehty muovin voimin. Mä en kyllä ole varma haluanko enää tehdä tämän jälkeen. Paitsi yhdelle levylle lupasin mennä yhteen biisiin soittamaan kahden viikon päästä. No mutta sen jälkeen sitten.

Sellanenkin huomio tapahtui – mikä on tosin ehkä joskus ennenkin kyllä huomattu –, että tuota alttoa on paljon helpompi soittaa kuin sopraanoa. Ja hyvää altonsoittoa kuulee useammin kuin hyvää sopraanonsoittoa. Näin siis myös meidän levyllä… Elän toivossa, että mun itsekritiikkini laimenee tässä pikkuhiljaa…

Nuotinnustyö jatkuu

Lisäilen sointumerkkejä, kaaria, laulunsanoja, stemmoja ja riffejä. Kirjoitan tietoja kappaleista ja niiden esittäjistä. Tuntuu muuten hiukka työläältä just näinä päivinä tämä nuotintaminen. Vie aikaa ja hermoja! Mutta pikkuhiljaa tässä edetään.

Vaikea keksiä noin äkkiseltään opinnäytetyötä tältä meidän alalta, jossa joutuisi monipuolisemmin käyttämään opiskeluaikana hankittuja tietoja ja taitoja! Työhömme sisältyy biisien valikoimista (pedagoginen lähtökohta + kaikki muut kriteerit, jotka nekin tietty loimme itse), treenaamista (yksin ja yhdessä), paljonPALJON treeni- ja muitten aikataulujen sumplimista, biisien sovittamista, nauhoitukset, miksaus yms, yhteydenpitoa arkistoihin, mahdollisiin julkaisijoihin, painopaikkaan jne, nuotinnusta tietokoneella, tietojen keräämistä ja valikoimista (esim. milloin Liisa Pessi oli syntynyt? Mikä oli Teppo Revon alkuperäinen nimi? Kuka oli toimitusjohtaja J. Laitila? Milläköhän soittimella Kökköpolkka on alunperin soitettu? Miten tanssitaan “Tanssia kuuden kesken” jne jne? Kysymyksiä piisaa, löytyykö vastauksia?…

Pillipäivää ja lauseenmuodostusta

Oli ihan tehokas viikonloppu ONT-hommien osalta. Perjantai-iltana pidettiin puhelinpalaveri lauantaisen seminaariesittelyn merkeissä. Lauantaina oli sitten seminaaria koko päivä, sitä pillipäivää siis, esiteltiin työtämme ja puhuttiin siitä puhallinväen kanssa. Alttonokkiksen notaatio herätti keskustelua eikä täydellistä yksimielisyyttä löytynyt. Että pitäiskö nuotintaa oktaavia korkeammalle vakiintuneen (klassisen perinteen) käytännön mukaan vai oktaavia alemmas, soivaan korkeuteen? Laulut näyttäisi järkevämmältä soivalla korkeudella. Toki vakiintuneista käytännöistä pitää pitää kiinni, jos siinä suinkin on järkeä. Mutta siis onko?

Muutama ihminen kirjoitti jo nimensä alustavaan tilauslistaan. Saimme kiitosta ja kannustusta. Myös Eeviksen kuvat herättivät ansaitsemaansa ihastusta. Hyvähyvä! Paluumatka meni ihan vilahduksessa kun yritimme Outin kanssa löytää sopivat sanamuodot otsikkojen alle tuleviin tekstinpätkiin. Vaikeaa!! Kyllä onkin vaikeaa sanoa jotakin informatiivista lyhyesti, luontevasti, kiinnostavasti ja yhteneväisesti. Muutamat tekstinpätkät saatiin valmiiksi, mut ei kaikkea. Joitain faktoja pitää vielä kaivaa ja kysellä ja sitten pitää vielä yrittää saada ne järkevään muotoon.

Sunnuntai-iltana istuttiin vielä Sibeliuksen äärellä ja täydennettiin nuotinnoksia. Minä siis tein mutta yhä vaan piti kysyä Juhalta jotain toimintoa vähän väliä. Tuota nuotintamista pitäis kai tehdä tosi paljon, että oppisi sujuvaksi kaikki hommat. Ja on nuo ohjelmatkin kai vielä aika kökköjä ja kaavoihin kangistuneita. Monet pieneltä tuntuvat jutut pitää tehdä ihmeen monimutkaisesti.

Meillon niin huippu kuvittaja että!!

Treffattiin kuvittaja-Eeviksen kanssa kotoisastimukavasti heillä kotona vanhassa kaupungissa. Kuvataiteilijoitten kodit on yleensä erityisen mukavia, niin tämäkin. Ihania värejä, kuvia ja kauniita tavaroita. Siinäkin talossa asuu pieni poika, joka ei tosin nyt ollut kotona. Hauskaa sinänsä, että meillä kaikilla kolmella on yksivuotias poika…!

Kateltiin Eeviksen luonnoksia, osa on jo ihan valmista. Itse asiassa tosi paljon, kunhan vaan saadaan kaikki kuvat, tekstit, nuotit ja ideat oikeaan järjestykseen oikeille sivuille. Aivan ihania kuvia. Hyvät sävyt. Kokeiltiin Teppo Revon valokuvaa sinne sekaan ja sekin näytti tosi hyvältä. Valittiin arkistokuvahahmot: tällä hetkellä näyttää siltä, että mukaan pääsevät Tepon lisäksi Tiila Ilkka, Liisa Pessi ja ehkä seppä Friikooli (?) Mietittiin myös kappaleitten otsikoiden fonttia. Käsinkirjoitettunako? Entäpä CD:n kiinnityssysteemi? Sitä on pähkäilty kauan ja hartaasti. Muovitaskuun takakanteen vaiko oma erillinen pahvikuori? Pinnillä kiinni vai saisko jostain muovitaskun, johon mahtuisi levy pahvikuorineen päivineen?

Lähetin vielä iltamyöhällä pillipäivän kalvotekstit Eevikselle, ja hän lisäsi siihen kuvia ja värejä ja laittoi takaisin paluupostissa pdffänä. Aika hyvää palvelua, muutes!!!

Kuvia ja miksailua

Nuottivihko etenee kohisten. Ainakin kuvittajan koneella. Nuotintaja ja nuotintajan työpari ovatkin sitten edistyneet vähän hitaammin, mutta edistyneet kuitenkin. Tiedonjyvät, ideat, kysymykset, selostukset ja kuvaluonnokset ovat lennelleet sähköpostilla puolin ja toisin. Saimme jo nähdä melkein valmiin kannenkin, hyvältä näyttää! Huomenna tapaamme kasvokkain kaikki kolme: Outi, minä ja kuvittaja, ja päivitämme toisemme ajan tasalle. (Tuleeko vanhoja valokuvia? Analyysimalli? Melodian rautalankamalli? Kuplat, joissa CD.n raitanumerot? Mites ne improiluideat? Kartta? Valssin riffi, mitä muita nuotteja puuttuu? Värit ja sävyt? CD:n kotelo/taskusysteemi? Mihin biisitiedot? Mitä tietoja meistä, tekijöistä? Kuvat? jne jne jne…)
Tänään oli eka miksauspäivä. Äänittäjä oli tosin jo tehnyt yhdenlaisen esimiksauksen ja siitä olikin hyvä lähteä. Osalle biiseistä ei tehty juuri mitään –osaa säädettiin sitten vähän enemmän, mutta ihan sujuvasti työ tuntui etenevän. Saas nähdä mitä Eero niistä on mieltä. Viikonloppuna matkaamme Hkiin Pillipäivään ja esittelemme työtämme kokonaisuutena siellä. Samalla viedään Eerolle tämän päivän aikaansaannokset CD-levyllä.

Otetaulukko

Outin vinkki, tässä linkki

http://www.dolmetsch.com/cfingerchart.htm

Eli sieltä löytyy nokkahuilun otteet (sopraanonokkahuilulle), s’il vous plaît! Ja altossa homma toimii niin, että kaikki sormiaukot tukittuna tuleekin f-sävel eikä c.