Osta oma!

Osta oma nuottivihko ja CD!

Huilu soitti, sormet tanssi -oppimateriaalia myy Kokkolassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun koulutuskirjasto, Isokatu 3, toinen kerros, (06) 8252064 tai (06) 8252060

tai voit myös tilata netistä: www.cop.fi/kirjastosivut/julkaisumyynti (täytä sivun alalaidassa oleva tilauslomake!)

Hinta 25 € + mahdolliset postituskulut.

Loppujaloppujaloppuja…

Julkaisu on siis valmis ja myynnissä. Vapaakappaleita on lähetetty mm. SKS:lle, museovirastolle, Tampereelle kansanperinteen laitokselle, Sirkka H:lle Ylelle ja Arja K:lle joka aikoo kirjoittaa arvostelun Pelimanniin sekä tietysti CD:llä musisoiville avustajillemme.

Fontinlaatijan palkkio, Huilu soitti, sormet tanssi -t-paitakin on teetetty ja lähetetty eteenpäin. Eevis ja Sami veivät sen mukanaan Prahan-matkallaan; matkakuulumisia en ole vielä kuullut, tapasivatko fontintekijän henk.koht. vai kustiko polki paketin perille. Vielä pitäis lähettää erinäisiä mainostussähköposteja, vaikka monta onkin jo lähtenyt. Mainos/tiedotejulisteitakin olis muutama joita vois viedä eri paikkoihin. Homma alkaa olla voiton puolella.

Julkaisu on valmis mutta hommaa riittää vielä

Nyt ne on lopulta tulleet sieltä kirjapainosta: viisi pahvilaatikollista nuottivihkoja! Vihreän ja ruskean sävyt oli muuttuneet aika paljon mutta ihan ok jälkeä näyttäis olevan. Tänään liimasimme urakalla muovitaskuja takakansiin ja liitimme muovitaskuihin CD-levyt. Jaoimme vapaakappaleita eteenpäin vietäviksi ja läheteltäviksi. Koulutuskirjasto sai loput eli aika paljon. Sieltä tätä oppimateriaalia voi nyt tilata: taru.frojdholm(at)cou.fi / (06) 8252064 tai (06) 8252060. Hinta on 25 euroa ja postikulut päälle.

Mainoksia teemme kai ensi viikolla ja tarjoamme sitten tuotetta eri paikkoihin. Vielä siis riittää hommia… Vein muuten raportit tänään kansitettaviksi ja huomenna ovat kuulemma valmiina.

Melkein valmis ja melkein ylikypsä

Niin se vaan tuli valmiiksi se raportti ja palutetuksikin jo reilu viikko sitten. Samana iltana oikea käsi sanoi että nyt riitti kiitos vaan, aion olla hetken aikaa lomalla.  Jonkun sortin rasitusvamma siihen nähtävästi tuli, muutamaan päivään ei voinut tehdä juuri mitään. Nuottivihkoon on tehty niitä Ihan Ihan Viimeisiä korjauksia ja huomenna tai viimeistään perjantaina se lähtee ihan oikeasti sinne painoon. Outi on saanut levyt ja hienolta näyttävät kuulemma. Huomenna on kypsyysnäyte ja ylihuomenna saamme palautetta työstämme arvovaltaiselta tarkistajajoukolta. Jos siellä kyspsyysnäytteessä oikeasti arvoitaisiin kypsyysastetta niin kyllä mä olen tällä hetkellä kohtalaisen kypsä koko asian suhteen; niin hieno kuin siitä tulikin, niin mieluiten en tekisi tämän asian kanssa yhtään mitään pariin kuukauteen, sitten ottaisin kivan-hienon-uutukaisen tuotteen käteeni ja katsoisin, että ai, tällanen tuli tehtyä, ihan hieno. Nyt se on jotenkin niin lähellä ja olen niin väsynyt että en oikeen jaksa innostua. Ehkä sitten vähän ajan kuluttua taas.

Pilkunviilausvaiheessa

Raportti on ihan viimeisiä pilkunviilauksia vaille valmis. Ja hyvä niin, koska huomenna on palautuspäivä. Kunhan Outi lähettää tekstinsä, tsekkaan kaiken läpi ja huomenna tulostetaan. Taittokin on tosi pitkällä, viime päivät (ja vähän yötkin) on olleet millimetrintarkkaa oikolukua: joka ikinen välilyönti, piste, pilkku, lainausmerkki ja isot ja pienet alkukirjaimet käydään läpi. Samalla tietysti mietitään vielä kerran sanamuotoja, värisävyjä ja kuvien, tekstin ja nuottien asetteluja. Ihmeellistä, kuinka paljon sieltä löytyy pientä korjattavaa. Tää on hämmentävän pitkä tämä “viimeisten tarkistusten vaihe”. Samaa ihmettelin silloin nuottitiedostojenkin kanssa. Että eikö tää koskaan lopu?? Aina vaan löytyy jotain, jonka vois säätää vähän paremmaksi.

Jostain syystä alkoi Kökköpolkan Akseli Mäkelä kiinnostaa ja google tarjosikin lisävalaistusta aiheeseen: “Pajumäen koulun opettaja Akseli Mäkelä (1891–1965) perusti sekakuoron Pajumäellä heti sodan jälkeen. Kuoro lauloi kylän juhlissa ja hautajaisissa“, kertoo Pajumäen – Soidinmäen kyläsuunnitelma 2004. Nuo kylät on just siellä Saarijärven maisemissa, joten lienee sama Akseli. Mutta kun ihan varma ei voi olla, ei tuota ehkä uskalla laittaa nuottivihkoon. No, jääpähän vielä jotain ekstraakin kerrottavaksi…

Loppusälää, edelleen, ja raporttia kans

Onko se joku luonnonlaki, että isojen projektien loppumetreillä aina sattuu viime hetken ylläreitä, yleensä ei-kivoja sellaisia? Viime päivinä on jännätty kuvien ja värien osuutta, yhtäkkiä nimittäin selvisi, etteivät valmiit kaksiväriset työt käykään painotalolle sellaisessa muodossa, kuin ne on nyt tehty. Joko kuvittajan olisi pitänyt aloittaa kaikki alusta ja tehdä valtava työ (ja silti lopputulos ei olisi välttämättä onnistunut) tai toisena vaihtoehtona meillä oli päättää, että työmme tehdään sittenkin nelivärisenä. Juu, päädyimme jälkimmäiseen. Ei se edes maksa kovin paljoa enempää. Vihreiden ja ruskeiden sävyjen lisäksi saamme yhdelle sivulle keltaisen kruunun! Jee!

Kävimme Outin kanssa painotalolla valitsemassa paperilaadun. Se löytyikin helposti ja koevedosaukeama vaikutti tosi hyvältä. Se oli kuitenkin Eeviksen pdffältä ja meidän olis pitänyt tajuta ottaa koevedoksen tiedosto taittajan koneelta, josta myös lopulliset painettavat tiedostot lähtevät. Mutta nämä erot eivät varmaan ole lopultakaan kovin isoja…

Taitto on edennyt hiljaksiin, siinäkin on vissiin kamalan iso työ. Nuottikirjoituksen väri on vaihdettu (sibbe-formaatista tiffeiksi ja sitä rataa eteenpäin) ja korjattu ne kummallisuudet, jotka nuottikuviin ilmestyivät, kun ne vietiin taitto-ohjelmaan. Oikoluvun jälkeen kävin lisäämässä parit kaaret ja vaihdoin yhdet C-duurit C-molleiksi. Ja yhtä fermaattia piti siirtää kun se oli liian lähellä sointumerkkiä. Ihmettelen, eikö tämä pienten mokien tai epätarkkuuksien huomaaminen lopu ikinä? Samoja nuotteja olen tuijotellut jo viikkokausia!! Kuinka ihmeessä sieltä yhä löytyy tuollaisa juttuja??

Masterinauha tuli ja olemme sitä kuunnelleet. Toiveeni oli, että viimeisen yhtyeraidan ja ensimmäisen harjoitusraidan välistä tyhjää pidennettäisiin. Se varmaan toteutuukin, tosin “lisämaksusta”… Myöhemmin tulin ihan vakuuttuneeksi, että itse asiassa kaikkien raitojen välit ovat liian lyhyet. Mutta kaikkien pidentäminen taitaa jäädä haaveeksi.

Reilu vuorokausi sitten aloitin ihan konkreettisesti raportin kirjoittamisen. Tähän mennessä valmista omaa tekstiä on reilut kahdeksan sivua (Luku 6: oman työn arviointia). Outi lähetti yhteiseen viitoslukuumme ensimmäisen version, n. yhdeksän sivua ja kävin sen ihan kunnolla läpi. Tarkensin, muokkasin, poistin, lisäsin, siirsin, otsikoin jne. Nyt mietin, vieläkö ryhdyn kakkosluvun kimppuun vai jätänkö homman suosiolla huomiselle.

Raportin kimppuun

Taittajalla on nyt siis “kaikki valmiit” (valmiimmiksi eivät tällä kertaa tule…) tekstit, nuotit ja kuvat, kaikki. Työ kuulemma kulkee ja paljon on jo valmista. Huomenna mennään kattomaan, saadaan jotain tikulle mukaamme ja mennään sitten kirjapainoon otattamaan koevedoksia. CD on masteroitu ja saamme sen varmaan kuunneltavaksi ihan lähiaikoina. Jos kaikki on kunnossa, CD:t monistetaan ensi viikolla. Nuottikirjakin pääsee painoon varmaan viikon tai reilun viikon kuluttua.

Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä onkin raportin kirjoittaminen. Tänään kävimme ohjaajan juttusilla ja hahmottelimme raportin sisältöä, työnjakoa ja pituutta. Aloitin nokkahuilun historiikkia tulostamalla huiman pitkän ja seikkaperäisen artikkelin Recorder Home Pagelta. Lukemisessakin pääsin vauhtiin tai ehkä paremminkin rämpimisen alkuun… Joko englanninkielentaitoni on mojovassa ruosteessa tai sitten se on vaikealukuista tekstiä. Mielenkiintoista kylläkin, kannattaa tutustua.